Automatkailua ja treenaamista

Viikko alkoi reissulla mummolaan Sastamalaan. Autoilu sujui mainiosti, paitsi kun emäntä pyöritti autoa Jämsän liikenneympyrässä ja huoltoaseman pihassa heti tietyökuoppien jälkeen, niin oksensin. Matka jatkui kuitenkin oikein reippaasti tästä onnettomuudesta huolimatta.

Uusi koti tutkittiin heti hyvin perusteellisesti ja jostain syystä ihastuin todenteolla eteisen lattiakaivoon, jonka kansi piti jatkuvasti käydä nostamassa pois paikoiltaan ja tuijotella syvälle kaivon uumeniin.

Naapureiden keeshond Pyry ja vehnäterrieri (emäntä ei muista nimeä) saivat helposti minusta uuden kaverin. Eikä Pyryn kova haukkuminenkaan haitannut tutustumista. Kun kävimme Kaalisaaressa juoksentelemassa, törmäsimme nuoreen lyhytkarvaiseen collieen,
joka oli leikkiseuraa vailla. Siinä sitten hetken aikaa laitettiin tassulla komeasti.

Uni maittoi hienosti koko yön vieraassakin paikassa. Tara taisi käydä herättämässä isäntäväen seitsemän pintaan..

Torstaina käytiin hakutreeneissä. Juoksin iloisesti nakkien perässä. Jussi tosin väitti, että maalimiehen, mutta eihän se lajista mitään ymmärräkään. Nakit karkasivat kauimmillaan jo hieman kulman taaksekin. Olen myös oppinut odottamaan omaa treenivuoroani autossa rauhassa. Silloin jaksaa metsästää makkaraa paljon paremmin.

Tarallakin meni treenit hyvin, mutta rullan kanssa on hieman epäselvyyttä. Saako sen ottaa, kun maalimies haisee vai pitäisikö ihan käydä paikan päällä katsomassa? Taidetaan treenata hetken aikaa irtorullilla, kun pienellä bordercolliella tuntuu olevan kiire.

Olen muuten kasvanut niin paljon, että hämärässä minua luultiin Taraksi. Sanovat sitä kokonsa takia taskuraketiksi...

Koirakavereita ja sarjakuva

Tällä kertaa vähän enemmän kuvia ja vähemmän tekstiä. Eiköhän kuvat puhu puolestaan... ;)
Leo kävi kyläilemässä ja meillä oli HAUSKAA!








Ensin tutustuttiin... ja sitten leikittiin.

Olen myös oppinut Taran lempiharrastuksen: kerrostalokyttäyksen. Taran tapaan minäkin nuolen ensin ikkunaa, jotta näen paremmin pihalle. Isäntäväki tykkää ilmeisen paljon. Mutta minähän olen aivan täysin pieni, kiltti ja viaton niin kuin ilmeestäkin näkee.













Lopuksi Taran ja minun leikkituokiosta väännettyä huumoria:

Viime viikkojen vouhotuksia

Eipä ole tullut kirjoiteltua hetkeen. Se ei tarkoita, etteikö mitään olisi tapahtunut.

Ensinnäkin olen kasvanut aika komeasti. Painan jo 7,1 kiloa. Huima 12 viikon ikä toi mukanaan myös painon kasvun ja kasvavien jalkojen lisäksi ensimmäiset rokotukset. Olin tosi reipas tyttö enkä itkenyt ollenkaan. Kaikkein vaikeinta oli pysyä sylissä paikoillaan, kun lattialla oli kaikkea kiinnostavaa.

Tässä tänään otetut ”edustuskuvani”. Vähän jäivät hämäriksi eikä tuo selkälinjanikaan ole kuvassa ihan paras mahdollinen (vaikka emäntä vannoo, ettei nostanut mahan alta... xD)













Olen myös päässyt tutustumaan Jyväskylään monesta näkökulmasta. Jussilla ja Riitalla oli kamera mukana, kun touhotimme Taran kanssa Jyväsjärven jäällä. Jäällä lenkkeily on muuten kivaa, kun saa juoksennella vapaana, mutta siellä saisi olla enemmän keppejä. Niitä on kiva kantaa ja narskutella, kun ikenet kutiavat.

Yhtenä päivänä kävimme tutustumassa Jyväskylän keskustaan. Jussi ja
Riitta koittivat keksiä paikkoja, jotka olisivat olleet jänniä. Oikeastaan
lopulta kävi ilmi, että suurin osa ”jännistä” paikoista olikin vain paikkoja.
Tutuiksi tulivat parkkihalli, matkakeskus, kävelykatu ja kauppakeskus,
jossa olikin reissun ainoa oikeasti jännä paikka: eläinkauppa. Siellä oli
hyllykaupalla leluja ja laarit täynnä erilaisia nameja.  

Kodin tavat ja aikataulut alkavat olla pikkuhiljaa tuttuja.

Olen saanut myös uusia koirakavereita. Olen tavannut Isan
(Locheil Especially Yours) ja Soolon (Pikkupaimenen Tequila Sunrise).
Molempien kanssa oli oikein hauskaa leikkiä. Naapurissa asuu myös
Leo-collie, joka on vain muutaman kuukauden minua vanhempi kaveri.
Kaikkein eniten leikin Taran kanssa kotosalla ja lenkillä. Lenkillä tosin
leikkisin mielelläni ihan kaikkien kanssa.

Lupailin taannoin lisäksi videota ensimmäisistä agility-treeneistäni.
Tarkoitus oli näyttää mallisuoritus putkesta, mutta valitettavasti
emäntä ja isäntä eivät saa laitettua sitä pätkää nettiin. :(
Saatte tilalle nenäkuvan Tarasta ja minusta.