Joulun viettoa ja liitoa Kana-Areenalla

Joulua käytiin lyhyesti viettämässä myös Sastamalassa. Kuvassa siskoni poika Santeri ja kirkassilmäiset Vimma ja Tara... =D

Koirat ottivat joulun vastaan rennosti:

Tänään käytiin Karon kanssa agilitaamassa Länkipohjassa, kun Kana-Areena tarjosi joululahjaksi ilmaisia vuoroja. Matkassa oli Tara, Vimma ja Mila. Aika rennosti otettiin ja hauskaa oli. Taran kanssa tehtiin radan pätkiä ja Vimman kanssa opeteltiin kontakteja ja muutaman esteen yhdistelmiä. Hallissa on hieman huono valaistus valokuvausta ajatellen, mutta tässä muutama räpsäys.

Karo ja Mila:

Tara vauhdissa:

Vimman liukas lähtö:

Vimman kanssa kohti kontaktia. Mikä se on?

Aatonaaton pakkaslenkki

Karo tuli tänään käymään Milan kanssa. Päätettiin käydä pikaisesti lenkillä, vaikka pakkasta on julmetusti.

Suuruspäässäkin on komeat lenkkimaastot talvisin.

Kuuraparta-Vimma

Vimma, Mila ja häntäpäässä Tara

Kolme kuurapartaa Tara, Vimma ja Mila

Kauaa ei tarvinnut tuolla olla, että koirat alko nostella tassuja ja karvakin muuttui harmaaksi. Mutta tulipahan purettua vähän energiaa. Kohta syödään joululasagnea, jouluhalkoa ja juodaan glögiä!

Karvatonta touhotusta

Viikonloppuna käytiin Karon kanssa messarissa katsomassa bortsukehää ja sen jälkeen Alman pentuja Korholan Anitalla. Ihania penneleitä, oikeita naskaliriiviöitä! Hyvä reissu oli, vaikka ajokeli oli kamala.

Eilen käytiin korkkaamassa Jyväsjärven jää. Ei tarvinnut kauaa olla, kun koirien anturoiden välit oli täynnä jääkimpaleita, mutta se ei juuri menoa haitannut. Niin pimeetä tuolla ulkona, ettei saanu oikein kuvia noista liikkuvista malleista.

Tänään yritettiin ottaa Vimmasta edes jonkinlaista 2v. kuvaa, mutta eihän siitä mitään tullut. Kaikki kuvat valottui, pihalle pitäs päästä valoisan aikaan. Ja karvatonhan tuo on kuin mikä verrattuna normaaliin. Mutta tulipahan harjoiteltua seisomista. =D

Jääskelän luontopolku

Juoksut on taas juostu Vimman osalta ja naapureiden uroksetkin saavat hetken mielenrauhan... ;D Tokoinnostus jatkuu ja Vimma on ollut ihana oppilas juoksuista huolimatta.

Tänään käytiin valloittamassa taas yksi luontopolku Jääskelästä:

Sää vaihteli kovasti aina räntäsateesta raekuuroihin ja lopulta vaakatasossa satavaan lumeen. Kelistä huolimatta reitti oli kyllä kiertämisen arvoinen! Maastossa oli upeaa vaihtelevuutta ja polku oli hyvin merkattu. Liukkauden takia oli välillä hieman haastavaa kulkea, mutta paremmalla kelillä reitti on varmasti helppokulkuinen.

Pirunpeltoa:

Rannalta (Meidän suomaastossa rämpineet tosi "puhtoiset" koirat...):

Pienen puron päälle oli kasvanut muutama koivu aika hauskan näköisesti:

Koiruuksia ei säätkään haitanneet:

Lisää luontopolkuilua ja muita kuulumisia

Johan on taas aikaa kulunut edellisestä päivityksestä. Vimmalla alkoi viime viikolla juoksut. Tällä kertaa juoksuväli oli jo oikein mukavan mittainen. Se helpottaa kummasti harrastuksia. Toivottavasti tämä väli säilyisi jatkossakin! Karvakin tippui taas, joten Jyväskylän näyttelyssä meitä ei tulla näkemään Vimman kanssa.

Tokoa ollaan nyt treenattu erityisesti Vimman kanssa melkein joka päivä, koska se meinasi jäädä meiltä vallan maastojen ja muiden kohnotusten varjoon. Tosi mukavasti Vimma on alkanut tarjota ja Anitalle taas kiitos, että ne aivot ovat tulleet Vimman mukana tähänkin hommaan. Yllätyksekseni Vimma suorittaa monet liikkeet jo sähäkämmin kuin Tara. Ihanaa!

Maastopuoli on ollut vähän vaisummalla harjoittelulla nyt. Jussilta taittui jalka vähän yli kuukausi sitten, eikä se oikein meinaa olla vieläkään kunnossa. Nyt ollaan kuitenkin käyty taas luonnossakin enemmän.

Viime viikonloppuna käytiin Nyrölän luontopolulla. Aivan ihana ja helppokulkuinen reitti. Erityisesti itse käytettävä lossi oli loistava lisä.

Koirat tuli epäröimättä lossiin:

Tänään käytiin kiertämässä Julmilla Lammeilla sijaitseva Runebergin eräpolku. Reitti oli paikoin aika vaikeakulkuinen, mutta ehdottomasti kiertämisen arvoinen!

Näköalapaikalta oli huimat näkymät:

Vastarannalta. Edellisessä kuvassa ollut näköalapaikka näkyy vasemmassa kulmassa:

Joku oli ennen meitä ehtinyt paistelemaan makkarat grillikodalla. Harmi, ettei ollut omia eväitä:

Uskomattoman kauniit lampinäköalat metsän keskellä:

Mainittakoon, että vesi oli niin kylmää, ettei Vimmakaan halunnut enää mennä uimaan (ja se on paljon se!).

Lievestuoreen laivakoira ja Haapasaaren luontopolku

Eilen käytiin treenaamassa vesistöetsintää Lievestuoreella, Varikon rannassa. Vimma pääsi ensimmäistä kertaa veneeseen etsimään luodolle kadotettua ukkoa. Nenä toimi hienosti myös veneestä ja ukon luokse päästiin uiden.


Etualalla urhea laivakoira, taustalla Aurora ja Tuomo.

Tänään käytiin ihastelemassa kivaa keliä ja lenkkeilemässä Haapasaaren luontopolulla. Lenkki oli oikein mukava ja koirat kohnottivat metsässä ja vedessä mielellään.





Varsinainen kesäyllätys odotti kotona, kun Riitta silitti koiria ja niiden selässä juoksi punkkeja enemmän kuin tarpeeksi. Lopulta punkkeja löytyi sekä koirista että ihmisistä. Ei siinä muuta kuin koko perhe iltapesulle. Nyt tuolla sängyn alla möllöttää märkä kaveri, jonka ilmeessä lukee "Minua on petetty!"

Rummakon patikkareitti

Päätettiin käydä tänään Toivakassa kiertämässä Rummakon patikkareitti. Kuvauksen perusteella reitti kiertelee 4,5 kilometrin reitin Ruuhimäessä Heinälamminvuoren rinteillä ja sivuaa Ylä-Rummakon ja Ala-Rummakon lampia. Reitillä piti myös olla useampia näköalapaikkoja ja yksi nuotiosija Ylä-Rummakon rannassa.

Reitin alku lupasi hyvää...



... mutta tuon kuvauksen jälkeen täytyy myöntää, että reitti oli pettymys (etenkin eilisen jälkeen). Polku kyllä kierteli rinteitä ja lampia sitten kun sen taas löysi - Polku oli huonosti merkattu ja se kulki toisinaan korkeassa heinikossa/pusikossa ja toisinaan ryteikössä, jossa polku peittyi täysin lahonneiden ja tuulen kaatamien puiden alle. Onneksi koirat löysivät aina takaisin polulle... Näköalapaikkoja ei ainakaan ollut merkattu. Enkä kyllä edes arvaamalla löytänyt kaikkia kolmea. Nuotiosijakin oli oikeastaan keskellä suota. Puunrungot ja jyrkät rinteet kyllä tekivät reitistä ehdottoman urheilullisen!

Urheat uudisraivaajat:




Tämä on nyt sitten varmaan yksi niistä näköalapaikoista. Selvisimme juuri siitä ryteiköstä jollekin hakkuuaukealle - Vimma lepäilee:

Koskikaran kierros ja Kuhasenmäen maisematorni

Lupasivat taas tälle päivälle sadetta, mutta onneksi me löydettiin aurinkoinen väli Leivonmäeltä. Aloitimme tänään Leivonmäen kansallispuiston koluamisen. Ensimmäisenä oli vuorossa Koskikaran kierros.

Esittelyn mukaan: "Noin 5 kilometrin pituinen polku seuraa veden kuohuvaa matkaa koskissa ja suvannoissa kohti Päijännettä".




Jo ensimmäinen koski oli niin mahtavan näköinen, että karvaisista piti saada heti kuva. Valotus ei ehkä anna oikeuksia sille, miten upeasti koski laskee tuolta ylhäältä. Vimma tosin nautti noista joenuomista lähinnä uimalla niissä ja palasi kotiin vähemmän valkoisena...




Upeita maisemia:










Koskikaran kierroksen jälkeen suuntasimme Kuhasenmäen maisematornille. Esittelyssä kerrottiin, että torni kohoaa 196 m merenpinnan yläpuolelle. 15 m korkeasta tornista avautuu lavea ja kaunis maisema niin Rutajärvelle ja Leivonmäen kansallispuistoon kuin Keski-Suomen
eteläosaankin.







Koskikaran kierros oli näköjään vain alkua tämän kansallispuiston valloitukselle. Leivonmäestä löytyy muutama muukin lenkkipolku, jotka aiotaan vielä tämän kesän aikana talsia:

Kesäkaveri Vila

Käytiin veljen luona Sastamalassa ennen juhannusta. Sieltä löytyi kymmenviikkoinen suomenajokoiran pentu Vila. Veljen vanhempi narttu Sara oli jo vähän kyllästynyt naskalihampaisiin, mutta onneksi Vimma oli valmiina leikkiin! Aluksi Vilaa vähän jännitti, että millainen kaveri tuollainen mustavalkoinen oikein on, mutta nopeasti Vila rohkaistui leikkimään. Vimma osasi hienosti säädellä leikkinsä voimaa, kun oli pieni pentu kyseessä.

Tässä kuvassa vielä vähän jännittää:

Sitten intouduttiin juoksemaan:

Pikkuhiljaa uskallettiin lähemmäs:

Ja lopulta saatiin ihan kunnon paini aikaiseksi:

Mökkeilyä ja luontopolkuilua

Jussi vietti viikonlopun Lievestuoreella kansainvälistä pelastuskoirakoetta (IPOR-F ja IPOR-FL, pelastushaun SM-koe) järjestämässä. Sunnuntaina päätimme sitten lähteä rentoutumaan mökille. Koirat nauttivat täysillä vapaana juoksentelemisesta ja erityisesti puutalkoista, joita ne aina tuntuvat tuolla harrastavan...

Tänään lähdimme jatkamaan luontopolkujen valloituskierrosta. Nyt oli vuorossa Kontionjäljen luontopolku Uuraisilla. Näkymät olivat upeat näköalapaikalta ja reitin varrella oli myös ihana lampi sekä lähde, josta sai todella raikasta vettä.

Näkymä näköalapaikalta:

Yllätin Taran marjastamasta:

Koirulaiset pitämässä hetken taukoa näköalapaikalla: